Lahjoja ja paketointia

Kun jouluun on enää viikko, alkaa hosujankin jouluvalmisteluihin tulla vähän vipinää. Alkuinnostuksen jälkeen tuppaa aina tulemaan pieni suvantovaihe... Asiat kuitenkin etenevät aina lopulta. Tänään paketoitiin lahjoja.

Kaupan muovitetut käärepaperit ovat (suurin osa) paitsi rumia, myös kamalaa jätettä. Muovitetut värikkäät käärepaperit päätyvät sekajäteroskikseen, eikä niitä voi kierrättää. On myös hassua käyttää rahaa erikseen materiaaliin, jota pyörii kotona jo valmiiksi muutenkin. Siksi lahjat kannattaa pakata esimerkiksi:

a) sanomalehteen

b) voimapaperiin

c) vanhoihin lahjakasseihin

d) kankaaseen

e) paperisiin hedelmäpusseihin
f) vessa- ja talouspaperiin (mielummin käyttämättömään)

Lahjakääreitä voi käyttää tietenkin myös uudelleen. (paitsi sitä vessapaperia) Koristeissa ja nauhoissakin kannattaa käyttää mielikuvitusta. Muovisten hörsylöiden sijaan voi koristenaruna käyttää esimerkiksi:

a) juuttinarua tai ohutta köyttä

b) paperinarua

c) silkkinauhaa (helppo käyttää uudelleen!)

d) villalankaa

jne.

Tampereella lahjoja paketoitiin vanhoihin hedelmäpusseihin ja vanhoihin valkoisiin kukkakääreisiin. Koristukset syntyivät askarteluhuovasta, kuusen ja sempramännyn kävyistä sekä juuttinarusta. Aika virikkeellistä vaikka itse sanonkin! Tässäpä fotoja!

Mamman puketti. Kansainvälisiä blogimarkkinoita silmällä pitäen nimesin paketin leikkisästi englannin kielellä.

Jarin kummipojan lahja sai paketin käytetystä ja tuunatusta paperipussista.

Mitä?! Jarin kummipoika sai toisenkin lahjan?!

Jari itse saa vain yhden lahjan. Ja kävyn.

Jaakon kummipoika Elmeri eli Elmis ja sai pakettiinsa huopaisen pipariukkelin.

Saattaa kuulostaa hieman selittelyltä, mutta mielestäni kaunein paketti ehti jo epähuomioissa lähtä vastaanottajalleen ennen sen kuvaamista. Hups. Sen paketin sisällä oli muuten joulun hauskin kirjauutuus: piparisutra, eli piparkakku-ukkojen lemmenleikkien asento-opas! (että semmoinen lahjavinkki tällä kertaa....)

Millaisia pakettiratkaisuja lukijoillamme on ollut?

Tonttupajaterveisin,
Jaakko