Lakritsinen meriharakkakakku - Tolskausta Tampereella osa 1

Näin jälkeenpäin ajateltuna on vaikea käsittää, mikä ajatusketju johti siihen, että päätimme tehdä meriharakkakakun. Jaakon lintuharrastuksella ja Annan villeillä kakkuvisioilla oli varmasti lusikkansa tässä taikinassa.

Kakkuprojekti alkoi piirrossuunnitelmalla ja kauppalistan laatimisella. Nohevina suuntasimme kauppaan huomataksemme jättäneemme kauppalistan kotiin. Noh, ei se mitään! Hyvän muistin ja Jaakon älykkään puhelimen ansiosta homma ja ostokset hoidettiin kotiin. Mukaan tarttui mm. sitruunatuorejuustoa, suklaakastiketta ja Kick-patukoita sillä olihan kakusta tarkoitus tulla sitruunainen lakritsimeriharakkakakku.

Voisi kuvitella, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Niin ei käynyt tällä kertaa.

Ohjeita tsekkailimme netistä lähinnä Kinuskikissan sivuilta. Kakun pohjaksi teimme tavallisen kuuden munan sokerikakkupohjan.

Ah, karppaajan unelma!

Uunivuokaan tehty pohja pötköttää pellillä.

Pohja onnistui yli odotusten! Se oli muheva, mehevä ja maukas! Se oli niin hyvä, että suunta ei voinut olla kuin alaspäin. Täytteiksi suunniteltujen sitruunatuorejuuston ja "samettisen lakritsimoussen" kanssa oli nimittäin hieman ongelmia....

Hyvin levittyy!

Annan esittelemän leikkaustekniikan ansiosta pohjasta tuli melkoista haperoa. Tuorejuuston levittäminen oli aikamoinen temppu ja tässä kohtaa rakkaus leipomiseen alkoi pikkuhiljaa hiipua. Pahempaa oli kuitenkin vielä tulossa.

Kuten jo aiemmin mainittiin, kakun kakkoskerroksen täytteeksi olimme suunnitelleet samettisen lakritsimoussen. Tämän viettelyksen oli määrä valmistua Kick-patukoiden sekä vispi- ja kuohukerman harmonisena summana. 

Seuraava kuva ei sovi herkkävatsaisille!

hupsista.

Lienemme selityksen velkaa. Kinuskikissan ohjeen mukaan mousse olisi pitänyt tehdä jo edellisenä päivänä valmiiksi. Mehän emme tunnetusti ole niin pitkäjänteisiä, joten päätimme oikaista ja kokeilla mitä mousse tuumaisi liivatteista. Ei tuumannut hyvää ei. Suurin osa tästä jankista heivattiin wc-pönttöön. Mömmön poishuuhtelu pöntöstä olisikin jo oman blogipäivityksensä arvoinen tarina, joten ei mennä siihen sen syvemmin. 

Olimme (tyhmän)rohkeita ja kokeilevaisia ja säästimme kuitenkin osan moussesta kakkuun. Puolikas kakusta sai moussetäytteen ja toinen puoli vuorattiin vadelmahillolla.

Merihirv... eikun meriharakka muotoutuu.

Kakun kuorrutus oli myös oma shownsa. Linnun valkoiset höyhenet syntyivät helposti kermasta. Mustat sulat  sen sijaan koettelivat hieman mielikuvitusta. Asia ratkaistiin tukkimalla blenderi lakritsilla ja suklaakastikkeella. Kun keittiössä alkoi leijua sähkötulipalon tuoksu, päätimme jättää muussauksen sikseen ja tyhjentää blenderin sisällön kakun päälle.

Linnun muoto alkoi hahmottua, vaikka alusta alkoi käydä pieneksi. Oli loppusilauksen aika! Meriharakan vinkeä nokka syntyi kuivatusta papaijapalasta ja jalat mansikkakaapelista. Silmänmollukka on vadelmakarkki.

Töttöröö! Valmista tuli!

Muusamme. Kuva: Andreas Trepte.

Tipuset ja Jaakko

Kakkua maistettuaan Anna suunnitteli perustavansa pitopalvelun, jonka slogan on "Meiltä näyttävät ja paskan makuiset kakut elämäsi juhliin! - Innolla hosuen"

 -Väsyneet leipurit Anna & Jaacko-