Hosujan viimetipan joululahjavinkit

Syitä myöhäisiin jouluvalmisteluihin voisi luetella tässä ensin rivitolkulla, mutta siihen ei yksinkertaisesti ole aikaa. Siispä asiaan! Hosujat Anna ja Jaakko haluavat auttaa teitä, uskolliset lukijamme, antamalla kuumimmat viimehetken joululahjavinkkimme. Huoli pois ja hosunta käyntiin!

1. Annan henkilökohtainen suosikki on kupongit (siivous-, hartiahieronta-, ruoanlaitto-.... anything goes!).
Tarvitset: - paperinpalan tai kartonkia, kynän, hyvän pokan
Valmistus: Kirjoita paperille tai kartongille kupongin arvo ja mihin se oikeuttaa. Kuponki kannattaa nimetä osuvasti! Merkitse voimassaolopäiväys. Huom! Anna kuponkeja oman jaksamisesi ja rahkeittesi mukaan (esimerkkinä Annan vuosi sitten antamat kymmenen (10) siivouskuponkia osoittautuivat liioitelluiksi...).

2. Jos aikaa on askarteluun, on vessapaperirullapöllö hauska ja helppo lahjaidea.
Tarvitset: - vessapaperirullia, maalia (esim. sormivärejä) tai askartelupaperia päällystykseen, tussin, liimaa
Valmistus: Taita vessapaperirullan toisen pään reunat keskeltä yhteen ja liimaa kiinni. Seuraavaksi voit maalata pöllösi haluamallasi värillä tai liimata rullan pintaan askartelupaperia koristeeksi. Jos aika on yhtä kortilla kuin meillä yleensä, jätä maalausosio pois ja siirry suoraan seuraavaan vaiheeseen (myös harmaat vessapaperipöllöt ovat sympaattisia!). Kun maali on kuivanut, piirrä tussilla pöllöllesi silmät ja nokka ja kaikkea mitä vain mieleesi juolahtaa!
Varoitus: Tähän jää koukkuun!

Pöllöt orrella! 

3. Aina hyvä lahjaidea on toisenlainen joululahja eli lahjoitus hyväntekeväisyyteen lahjan saajan nimissä. Siinä saa hyvän mielen sekä saaja että antaja!

4. Arpakiimaiselle lähimmäiselle pari arpaa lähi-Ärrältä. Koita malttaa olla raaputtamatta niitä itse!

5. Kun aika ja voimat ovat loppu ja muuhun ei enää kykene, lämmin halaus ja lupaus paremmasta ensi joulusta toimivat myös.

Ei menny pipariksi!

Jos ajatus suurensuuresta piparkakkutalosta hirvittää tai jos taikinaa ei ole paljoa, on piparkakku-ulkohuussi vastaus kysymyksiisi! Tämä lystikäs ja kompaktin kokoinen piparihuussi valmistui jo muutama joulu takaperin Annan ja siskonsa Leenan toimesta. Huussin valmistus sujui muistaakseni sen enempää hosumatta, toki saimme tietenkin muutaman mukavan jokajouluisen palovamman kuumasta sokerista.

Lahjoja ja paketointia

Kun jouluun on enää viikko, alkaa hosujankin jouluvalmisteluihin tulla vähän vipinää. Alkuinnostuksen jälkeen tuppaa aina tulemaan pieni suvantovaihe... Asiat kuitenkin etenevät aina lopulta. Tänään paketoitiin lahjoja.

Kaupan muovitetut käärepaperit ovat (suurin osa) paitsi rumia, myös kamalaa jätettä. Muovitetut värikkäät käärepaperit päätyvät sekajäteroskikseen, eikä niitä voi kierrättää. On myös hassua käyttää rahaa erikseen materiaaliin, jota pyörii kotona jo valmiiksi muutenkin. Siksi lahjat kannattaa pakata esimerkiksi:

a) sanomalehteen

b) voimapaperiin

c) vanhoihin lahjakasseihin

d) kankaaseen

e) paperisiin hedelmäpusseihin
f) vessa- ja talouspaperiin (mielummin käyttämättömään)

Lahjakääreitä voi käyttää tietenkin myös uudelleen. (paitsi sitä vessapaperia) Koristeissa ja nauhoissakin kannattaa käyttää mielikuvitusta. Muovisten hörsylöiden sijaan voi koristenaruna käyttää esimerkiksi:

a) juuttinarua tai ohutta köyttä

b) paperinarua

c) silkkinauhaa (helppo käyttää uudelleen!)

d) villalankaa

jne.

Tampereella lahjoja paketoitiin vanhoihin hedelmäpusseihin ja vanhoihin valkoisiin kukkakääreisiin. Koristukset syntyivät askarteluhuovasta, kuusen ja sempramännyn kävyistä sekä juuttinarusta. Aika virikkeellistä vaikka itse sanonkin! Tässäpä fotoja!

Mamman puketti. Kansainvälisiä blogimarkkinoita silmällä pitäen nimesin paketin leikkisästi englannin kielellä.

Jarin kummipojan lahja sai paketin käytetystä ja tuunatusta paperipussista.

Mitä?! Jarin kummipoika sai toisenkin lahjan?!

Jari itse saa vain yhden lahjan. Ja kävyn.

Jaakon kummipoika Elmeri eli Elmis ja sai pakettiinsa huopaisen pipariukkelin.

Saattaa kuulostaa hieman selittelyltä, mutta mielestäni kaunein paketti ehti jo epähuomioissa lähtä vastaanottajalleen ennen sen kuvaamista. Hups. Sen paketin sisällä oli muuten joulun hauskin kirjauutuus: piparisutra, eli piparkakku-ukkojen lemmenleikkien asento-opas! (että semmoinen lahjavinkki tällä kertaa....)

Millaisia pakettiratkaisuja lukijoillamme on ollut?

Tonttupajaterveisin,
Jaakko

Joulu tuli Tampereelle!

Joulu on taas, joulu on taas, hilipati pati hippaa!

Joulun henki (eli Jaakko) puhalsi Tampereella ja karkoitti masentavan marraskuun. Kun on joulukoristeet kohdillaan, mieli virkistyy välittömästi! Joulunaika onkin tunnelmaksi brändättyä kaamosta.

Jouluvalmistelut alkoivat tuttuun tapaan Antti Tuiskun joululevyn levylautaselle asettamisella. Kun on musiikki kohdillaan, on mukavampi tolskata. Joulu teki tuloaan kerrostalokaksioon niin kaupasta ostettujen kuin itse väkerrettyjenkin koristeiden muodossa. Tässäpä tuloksia:

Jouluikkunasta kelpaa kurkistella. Huomaa myös sinnikkäät parvekepuutarhan kasvatit.

Leivinpaperilumihiutaleet ovat koristusklassikko. Olisikohan tässä kuvassa ainesta vuoden luontokuvaksi?

Jouluikkunan jalalla seisova joulutähti löytyi Clas Ohlsonilta kympillä. Mukaan sai  myös arkiajan varjostimen!

Makkarin kohdalla into alkoi lopahtaa. Onneksi jouluvalot voi jättää rennosti myös ikkunalaudalle!

Kirpparilta löytynyt ikkuna päätyi vihdoin seinälle. Ikean ledeillä se sai hieman syvyyttä ja leivinpaperihiutaleilla joulua.

Huovalla ja juuttinarulla koristellut kävyt pääsivät ikkunan yksityiskohdiksi.

Olohuoneen pöydän center pieceksi askartelin risuista joulukuusen korvikkeen. Tätä varten tein retken läheiseen metsään oksia ja käpyjä kerätäkseni. Seuraavaksi risukuusen kasaamisen lyhyt oppitunti:

1. Etsi iso lasipurkki ja täytä se kävyillä. Kaikkien ei tarvi osua purkkiin.

2. Törttää oksat purkkiin ja koristele.

3. Mene Tiimariin, ja osta paristoilla toimiva valosarja. Hinta 4 €. 

4. Jos käpyjä ja koristeita jää yli, kasaa niistä virikkeellinen joulukori.

Onnistuiko? Risukuusen lisäksi otin esiin vielä lahjoituksena saamani tapettikirjan, jonka papereista loihdin paperisia kartiokuusia, eli joulutötteröitä. Sama temppu olisi varmasti onnistunut erilaisilla skräppäyspapereilla ja tavan kartongeilla.

Joulutöttöröö!  Voisivat olla vielä enemmän eri mittaisia keskenään vai mitä?

Tässäpäs päällimmäiset joulutunnelmat. Ja mikä parasta, hommaan ei sisältynyt juurikaan hosumista! Ainoana pikkuseikkana mainittakoon, että oksat ja varsinkin kävyt kannattaa puhdistaa jollain tavalla ennen esillepanoa. Yst. terv. koppakuoriaisia ja toukkia jouluasetelmasta jälkikäteen noukkinut.

Joulukuun mittaan on luvassa asiaa ainakin vielä lahjojen paketoinnista ja kenties intoudumme leipomaankin. :) Pysykää siis kuulolla!

T. Joulun henki Jaakko

Ps. Kuinkahan monta seuraajaa tarvii, että firmat alkaa maksaa meille siitä, että me mainitaan niiden nimet?! (tai siitä ettei mainita...)

Hosujan Halloween-kurpitsa

Halloween - tuo amerikkalainen kauhukekkeri on rantautunut viime vuosina myös tänne kotosuomeen. Me suomalaiset suhtaudumme kuitenkin tähän vuotuiseen syysjuhlaan vielä huomattavasti jenkkejä kevyemmin. Tai ainakin suurin osa meistä. Koska Innolla hosuen -toimittajatiimin jäsenet (eli Anna ja Jaakko) ovat innokkaita Halloweenin viettäjiä, päättivät he (eli me) kerätä kasaan vuoden viikkorahat ja lähettää toisen bloggaajan ameriikkaan tunnustelemaan kunnollista Halloween-humua. Arpaonni suosi Annaa. Hän lähtisi rapakon taakse tutustumaan kurpitsakulttuuriin, kun Jaakko puolestaan ottaisi aiheeseen kotimaisemman näkövinkkelin. Tässäpä kurpitsakuulumiset siis Suomesta ja Amerikasta!

Anna: Minnesota, United States of America  

Anna aloitti kurpitsankaiverrusuransa juuri oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikean ihmisen kanssa! Tulin tapaamaan ystävääni Rebeccaa Madisoniin Yhdysvaltoihin ja jo suunnitellessamme vierailuani päätimme kaivertaa Halloween-kurpitsat! 
Mainiot kurpitsat löytyivätkin road tripillämme Minnesotaan. Eivätkä olleet hinnalla pilatut: $6 / kpl! Kaiverruspäivän aamu valkeni ja olin innoissani! Rebecca oli asiantunteva ja rauhallinen opettaja, onneksi. Hänen vankka kokemuksensa kurpitsojen kanssa näkyi varmoina otteina ja nopeana työtahtina. Meikäläinen yritti irrottaa vasta kurpitsan kantta kun taas Rebecca oli jo melkein viimeistelyvaiheessa. Kaiverrus oli tosi hauskaa joskin yllättävän sotkuista!

Keräsimme myös siemenet talteen ja valmistimme ne amerikkalaiseen tapaan naposteltaviksi. Tässä vapaasti suomennettu ohje:

Ensin kurpitsansiemenet huuhdellaan hyvin lävikön avulla. Sitten ne levitetään laakeaan uunivuokaan ja heitetään joukkoon muutama pieni voikimpale. Päälle lorautetaan Worcestershire-kastiketta (tätä pitäisi kuulemma löytyä myös Suomesta) ja ripotellaan mauste-/yrttisuolaa. Siemenia paistetaan uunissa 120 asteessa useita tunteja välillä sekoittaen. Siemenet ovat valmiita kun ne ovat rapeita ja saaneet kauniin kullanruskean pinnan. Slurpsis!

Sitten vähän kuvia!

Oli mistä valita!

Mitäs siellä näkkyy? Eka kurkistus kurpitsan sisälle.

In America this is a pumpkin!

Omakuvakurpitsat.

Loppukaneetin paikka. Kaiverrus oli tosi hauskaa ja antoisaa! Ensi vuonna kokeilen kyllä ehdottomasti uusiksi ja ehkä vähän monimutkaisempaa kuviota. Toivottavasti saan mahdollisimman pian kaivertaa kurpitsoja parhaan amerikkalaisvahvistukseni Rebeccan kanssa! Ja tietenkin parhaan hosujani Jaakon kanssa.

Jaakko: Tampere, Suomi-Finland-Perkele

Syksyn Pinterestistä toinen toistaan coolimpia kurpitsakuvia katseltuani olin sen päättänyt: tänä vuonna kaivertaisin elämäni räyhäkkäimmän kurpitsan! Aiempina vuosina olin tehnyt kivoja peruskurpitsoja, mutta tänä vuonna säväyttäisin. Villeihin suunnitelmiin kuuluivat mm. hatut, hampaat ja erilaiset koristekuvioinnit.

Halloween-viikon koittaessa suuntasin polkupyörällä aina yhtä luotettavaan Prismaan kurpistaostoksille. Marketeista on viime vuosina löytynyt yllättävän hyvin kurpistoja näin Halloweenin alla. Ovat vain pirhanan pieniä! Suurin löytämäni taisi olla pari kiloa. Nappasin siis sen mukaani. Ostin myös hieman drinkkivermeitä viikonloppua varten kun kerran oli vieraitakin tulossa.

Kotona laskin kurpitsan pöydälle odottamaan kaivertamista. 

Ennen kurpitsataiteilua päätin siivota vaatekaappini ja tehdä ostoslistan seuraavalle Ikean ostosreissulle. Koitin myös saada kolme tähteä kiperästä Angry Birds -levelistä. Kävin myös hankkimassa varalta pari pulloa kuohuviiniä lisää viikonloppua ja vieraita varten. Leikkasin myös varpaankynteni ja katselin dokumenttia jääkarhuista. Huomasin myös, etten ollut katsonut tallenteista Salkkareita syyskuun jälkeen.

Vieraat saapuivat perjantaina ja pian olikin jo sunnuntaiaamu. Halloweenin vietto oli sujunut ehkä vähän turhankin suomalaiseen malliin. 

Viikonloppua luonnehtiva sunnuntaiaamun tunnelmakuva ei lienee selittelyjä kaipaa.

Kurpitsa on edelleen pöydällä - kaivertamatta. Säilyisiköhän se pakastimessa ensi syksyyn?

Kirpparikivaa ja antiikkiaarteita

Jaakko on innokas sisustaja ja erityisen hurahtanut kaikenlaiseen retroromuun. Kotiin on kertynyt kirpputoreilta, äitin kaapeista ja välillä jopa roskakatoksistakin jos jonkinlaisia aarteita. Maaseudulla Jaakko kulkee sorkkarauta takataskussa jos vastaan sattuu tulemaan virikkeellisen näköisiä antiikkiovia tai -ikkunoita.

Seuraavaksi pieni katsaus Jaakon ja siippansa Jarin kokoelmaan:

Pihakirppikseltä löytynyt vanha ikkuna (10€) odottaa vielä lopullista sijoituspaikkaansa.  (Todennäköisesti vielä seuraavat seitsemän kesää...)

Naapurin mummon vanhat hillopurkit pelastettiin roskikselta. 0 €.

Pariisin kirpparikadulta mukaan tarttui rouhea kahvimylly. 12 €.

Vanhat matkalaukut on pop! Tämä on Jaakon mamman peruja. 0 €

Mammalta saatu antiikkipuhelin merkkiä Ericson. Tämä kyseinen luuri oli aikoinaan Kempeleen ensimmäisiä puhelimia.  Hinta 0 €.

Ruskeat pullot pelastettiin roskiksesta kerrostalon kylmäkellarin remontin tieltä. Hinta 0 €. Limonadipullo on Karstulan "Kaikkea on" -nimisestä kyläkaupasta. Hinta 6 €.

50-luvun toimistotuoli löytyi Nekalan pihakirppikseltä hintaan 5 €.

Jaakon mammalta saatu vanha keittiövaaka toimii nättinä yrttialustana. Hinta 0 €.

Tampereen radiokirppikseltä löytynyt arkku toimittaa tätä nykyä askartelutarvikesäilön ja kukka-alustan virkaa Jaakon ja Jarin olohuoneessa. Arkun sai raahata kotiin hintaan 6 €.

Lisää matkalaukkuja! Tämän lahjoitti Jaakon sisko. Hinta siis 0 €.

Nukketeatterinukke Pietu sai istuimekseen pienen matkalaukun, joka löytyi Pariisin kirpparilta hintaan 12 €.

Oulussa on pizzeria, jonka omistaja on legendan mukaan sanonut: "Minä tehdä isompi pizza jos olla isompi pizzalaatikko!" Roipekeräilyni noudattaa samaa periaatetta: lisää hankkisin jos johonkin vain mahtuisi!

Tämän maailman ontuvimman vertauksen myötä päätän postaukseni ja kehotan kaikkia penkomaan mummoloiden vinttejä ja kirppareita kulmia aarteiden varalta! Loppuun vielä kaksi tunnelmakuvaa Pariisin kirpparikadulta. Meinasin ostaa tuon isomman arkun ja postittaa itseni kotiin siinä. Jari ei antanut lupaa ja sinne jäivät. Nyyh!

Terveisin Jaakko

Operaatio parvekepuutarhan talvitelokatsaus

Enemmän ja vähemmän vihreän vehreä parvekkeemme kukki ja kukoisti läpi kesän. Välillä tuntui, että ainoita vihreitä asioita parvekkeella ovat miljoonat kirvat, mutta ei tämä projekti aivan reisille läjähtänyt. Ajatella!

Kuten päivityksissä Operaatio parvekepuutarha osa 1 ja 2 kävi ilmi, Tampereella on kasvateltu kaikenlaista mansikoista chilipippureihin. Nyt puutarha, tai se mitä siitä on jäljellä, on siirtynyt hibernaatio-vaiheeseen ja osa kasveista on siirretty sisätiloihin jo elokuun lopulla. Mutta kuinkas kaikki kävikään? Mitkä rehuista selvisivät kesästä urheasti ja mitkä hyytyivät jo lähtökuopan multiin? Kenessä on aineista seuraavaksi Suomen huippurehuksi?

Salaatti - pusikko toi satoa noin kahteen salaattikulholliseen. Loput kuolivat heinä-elokuussa. Tulevia salaatinkasvattajia kehotan korjaamaan satoa aina kun sitä on saatavilla. Jos odottaa liian myöhään, rehut kupsahtavat.

Paprika - Elää ja voi hyvin. Ei satoa.

Pinaatti - Täysi fiasko. Kuolla kupsahti ennen ensimmäistäkään puraisua. Traagilliseen kuolemaan aiheuttivat  samassa purkissa kasvaneet dominoivat tomaatit sekä pinaattia piinanneet kirvakoloniat.

Herneet - Jaakko ja herneenvarsi - ei aivan. Söimme kesän aikana yhteensä noin 6 hernettä. Alla kuva kukoistavasta kasvustostamme.

Basilika ja sitruunamelissa - Yrtit ovat tämän kesän ehdottomia huippurehuja. Molemmat vihannoivat ja ovat kasvaneet entisestään sisätiloihin siirtymisen jälkeen.

Mansikka - puski verson pinnalle toukokuussa, jonka jälkeen mitään liikettä ei ole tapahtunut ennenkuin nyt syyskuun lopulla verso alkoi mystisesti kasvaa. Ehkäpä ensi kesänä saataisiin mansikka tai kaksi.

Chili - Puhkesi kukkaan syyskuun lopulla ja jos kirvat eivät saa kasvista yliotetta, voi hedelmääkin olla pian odotettavissa!

Tomsku eli tomaatti - On tuottanut makeita molluskoita loppukesän aikana noin 10 kpl. Kasvi vain kasvaa kasvamistaan ja on kooltaan jo aikuisen miehen kokoinen. Kuten oheisesta kuvasta näkyy, korkeampikattoisen asunnon osto lienee seuraavaksi edessä.

Chilinkukka. Aika soma! 

Herneet hyytyivät heinäkuussa.

Mystisesti syyskuussa kasvamaan alkanut mansikka

Katonrajaa hipova dominatomaatti. Huomaa keskellä tomaatti! Taustalla paprikapusikot.

Basilika ja sitruunamelissa. Näiden annit ovat olleet aineksina mm. Hilpeään hosujaan ja Tee-se-itse-teeleipiin.

Näin kollektiivisesti kaikkia kasveja koskien lienee ihan reilua todeta, että yksikään kasvi ei olisi hengissä ilman Jaakon paremman puoliskon Jarin hellää huolenpitoa. Kiitos Jari. Kasvit kiittävät, kirvat eivät.

Parasta puutarhakasvien sisälle tuomisessa on ollut se, että syksy on kaikonnut asunnosta aivan kertakaikkiaan! Vaikka ulkona vihmoisi myrsky, niin sisällä on aina trooppinen tunnelma! Koska tuulettaminen ei kasvien paleltumisen pelossa juurikaan onnistu, on ilmanala aina kuuma ja kostea. Ympärillä leijuva kasvien tuoksu, ikkunalaudoilla bileitä pitävät kirvat ja muut pieneliöt sekä alati nenään ja korviin lentelevät trooppiset pienet kukkakärpäset pitävät mielen mukavan kesäisenä. Hyttyshattujakin saa halpakaupasta ihan vain parilla eurolla.

Mikäli kasvit selviävät talven yli, lupaan, että jatkoa parvekepuutarhasarjaan on luvassa. Tosin välillä sitä väkisinkin miettii, että olisiko sittenkin helpompaa ostaa se rasiallinen tomaatteja sieltä torilta?

Trooppisin terveisin Tampereelta: Jaakko

Hamahölmöt - Tolskausta Tampereella osa 2

Hamahelmet, voi hamahelmet. Muistatko sinäkin tuon onnellisen lapsuuden ajan, jolloin päiväkodin askarteluhuoneessa kaivettiin hamahelmet esiin, tolskattiin niistä osa paikoilleen alustalle muodostamaan joku kliseinen ja ruma lätyskä (jonka äiti kuitenkin ripusti kotona esille kunniapaikalle), osa leviteltiin lattialle ja loput ylimääräiset nappulat imaistiin sieraimiin ja syvälle? Eikö? Vai oliko se vain Anna?
Noh, muistelot sikseen ja asiaan!

Päivämme käynnistyi kauppareissulla. Samaisella reissulla ostimme siis tarvikkeet (ilman sitä ostoslistaa...) meriharakkakakkuun. Sovimme tekevämme hintavertailua hamahelmien ja -alustoiden suhteen Tampereen askartelukaupoissa. Onnistuimmekin kuluttamaan aikaa pari tuntia vertaillen ja hipelöiden kaikkea muuta epäoleellista kakkutarvikkeiden lämmetessä laukussa. Loppujen lopuksi päädyimme ostamaan tarvikkeet liikkeestä, jossa oli parhaimman näköinen myyjä, joten se siitä säästäväisyydestä sitten.
Itse "hamahelmeily", joksi työskentelyämme leikkisästi kutsumme, sujui oikein mallikkaasti ja ilman sen kummempaa hosumista. Sopiikohan tämä siis sittenkään päivitykseksemme? Eiköhän se sovi, nimittäin innostuimme niin kovasti koko touhusta, että unohdimme ajan kokonaan, joten meriharakkakakun valmistuksen aloitus venähti alkuiltaan.

Jaakko, vanaha pelimies keskittyi videopelimaailmaan ja pikselitaiteeseen

1 up!

Mario ja Link

Vastoin kaikkia odotuksia, hamojen silitys ja sulatus ei aiheuttanut ainuttakaan palovammaa.

Töttöröö!